Willy Chirino – Déjenme irme p’al bohío
Déjenme irme pa’l bohío, que se está haciendo de noche yo no necesito coche traiganme el caballo mio
Kauniin sonin takaa löytyy pitkä tarina, joka alkaa jo vuodesta 1853 jolloin kuubalainen kansallissankari, kirjailija José Martí syntyi. Tämän kappaleen sanoitus perustuu nimittäin José Martín vuonna 1891 julkaistun runokokoelman Versos Sencillos (yksinkertaiset säkeet) runoihin. Sama lyriikan tausta on myös suomalaistenkin tunteman Guantanamera -kappaleen takana.
Tämä kappale syntyi alunperin espanjalaisena iskelmänä vuonna 1975, kun Laredo -niminen espanjalaisyhtye levytti sen singlenä. Kappale ilmestyi myös vuonna 1976 julkaistulla Versos sencillos de José Martí -pitkäsoitolla.
Kuubalais-amerikkalainen Willy Chirino muutti 1960 Yhdysvaltoihin osana Peter Pan -Operaatiota, jossa Kuubasta siirtyi joukko lapsia, vanhempansa seurasivat myöhemmin perässä. Hänen musiikillinen uransa alkoi myöskin 1970 -luvulla. Chirino julkaisi tämän kappaleen tammikuussa 2023.
Yo quiero salir del mundo,
por la puerta natural,
en un carro de hojas verdes a morir me han de llevar.
No me pongan en lo oscuro a morir como un traidor,
yo soy bueno y como bueno, moriré de cara al sol.
Déjenme irme pa’l bohío,
que se está haciendo de noche yo no necesito coche
traiganme el caballo mio x 2
Yo pienso cuando me alegro, como un escolar sencillo
en el canario amarillo
que tiene el ojo tan negro.
Yo quiero cuando me muera,
sin patrio pero sin amor
tener en mi losa un ramo de flores y una bandera.
Déjenme irme pa’l bohío… x 2
Cultivo una rosa blanca en julio como en enero, para el amigo sincero que me da su mano franca.
Y para el cruel que me arranca el corazón con que vivo,
Cardo ni ortiga cultivo
Cultivo una rosa blanca!
Déjenme irme pa’l bohío… x 2
En la campiña respiro –
soy guajiro…
Tahdon lähteä maailmasta
luonnollista tietä
rattaissa vihrein lehdin
minut kuolemaan vietävä on.
Älkää minua pimeään laittako
kuolemaan petturin lailla,
olen hyvä, ja kuten hyvän kuuluu,
kuolen kasvot aurinkoon.
Päästäkää minut ruokomajaan,
kun ilta saapumassa on
autoa tarvitse en (coche paljastaa espanjalaisen taustan)
tuokaa hevoseni mun
Onnellisena olen
kuin koulupoika tavallinen
kanariankeltaisissaan
silmine tummineen.
Kun kuolen ma tahdon,
ilman isänmaata ja rakkautta (Kuuba oli espanjan siirtomaa)
muistolaatalleni kukkia
kimpun ja yhden lipun
Päästäkää minut ruokomajaan…
Kasvatan valkoista ruusua niin heinä-
kuin tammikuussa, ystävälle rehelliselle
joka rehdisti kätensä antaa.
Mutta vainoojalle joka repii
rinnasta sykkivän sydämeni,
En ohdaketta, edes nokkosta kasvata
Kasvatan ruusun valkoisen!
Päästäkää minut ruokomajaan…
Maaseudulla hengitän –
oon maalainen…
Kohdasta 2:01 kappale lähtee nousemaan montuno -osuuteen jossa solisti ja kuoro laulavat vuoropuhelua.
Ylläoleva käännös on kirjoittajan tekemä, ja mielelläni otan kommentteja mikäli huomaat käännöksessä virheen.
Guajiro on yksi sellainen Kuuban espanjan sana, jota on vaikea kääntää koska se sisältää paljon muutakin kuin vain maalaisuuden. Se on arvonimi, jolla kuubalaiset kunnioittavat omaa historiaansa ja maaseutuaan.
Kappaleen kertosäkeistö on ilmeisesti kuubalaissyntyisen, ympäri maailmaa vaikuttaneen runoilijan, musiikin moniammattilaisen Oscar Gómezin käsialaa. Hän nimittäin on säveltänyt ja sovittanut Laredon 1970 -luvun version kappaleesta. Kertosäe paljastuu tarkkaavaiselle espanjaa osaavalle ei-kuubalaiseksi yhdestä sanasta: espanjassa autosta käytetään nimitystä ’el coche’, mutta Kuubassa yleensä el carro tai el auto (lyhennys sanasta automovíl).
Ainakin minuun tämä kappale upposi niin hyvin että se taitaa nousta myös bileittemme soittolistalle!